Jälkilöylyjä

Hei taas pitkästä aikaa! Suomessa ollaan nyt oltu jo pari viikkoa, joten nyt on ehkä aika vielä niputtaa yhteen paluumatkamme ja jälkitunnelmat reissustamme.

Mombastasta jatkettiin matkaa yöjunalla Nairobiin ja näin reissuohjelmaan saatiin neljäskin kulkuväline bussien, lauttojen ja lentokoneiden lisäksi. Matkasimme kaikkien muidenkin turistien tapaan ensimmäisessä luokassa, eikä junassa juuri paikallisia näkynytkään sillä olihan se bussia kalliimpi ja kestoltaan pidempi vaihtoehto. Reilun 30e hintaan sisältyi kuitenkin kolmen ruokalajin illallinen ja aamupala sekä kahden hengen hytti, joten mielestämme rahoille oli kyllä vastinetta. Perjantaiaamuna saavuimme Nairobiin ja suuntasimme jo neljättä kertaa reissun aikana tuttuun hostelliin Wildebeest Campiin, jossa olikin jo monia tuttuja kasvoja vastassa. Viimeinen päivä Nairobissa kului Konstan entistä kotitaloa etsien, joka loppujen lopuksi löytyi helpohkosti kevyen kävelylenkin, kahden matatukyydin sekä taksireissun jälkeen. Matkan viimeistä iltaa juhlistettiin hieman ja hankimme käyttöömme oman taksikuskin illaksi. Hän vei meidät ekspattien suosimaan baariravintolaan, jossa söimme kunnon pihvit ja ihmettelimme kenialaisen yökerhon meininkiä. Muutaman tunnin unien jälkeen aamulla lentokentälle ja kohti Suomea!

Nyt kahden viikon Suomessa oleilun jälkeen alkaa vähitellen taas totuttautua arkeen, mutta hieman jäi fiilis että olisihan sitä voinut pidempäänkin reissussa olla. Näin se taitaa olla joka kerta... Lähinnä ihmetystä on aikaansaanut kaikkien matkan aikana tapaamiemme paikallisten yhteydenotot: safarikuski Martin, Mt. Kenya opas Chris, Kilingin nykyinen rehtori, ex-rehtori Hiasintha, sekä Hiasinthan tyttären perhe ovat kaikki olleet yhteydessä meihin ja kiitelleet, toivottaneet uudestaan tervetulleeksi ja kyselleet kuulumisia. Mahtavaa vieraanvaraisuutta, johon eivät suomalaiset ole täysin tottuneet!

Ennen tätä matkaa tietoa etsiessämme, ei hirveästi löytynyt reissaajien kertomuksia Keniasta ja Tansaniasta tai Afrikasta ylipäänsä, varsinkaan suomeksi. Yleensä matkoilla tukena ollut pallontallaajien majoitustietokantakin oli aika hiljainen Afrikan-kohteiden suhteen, joten tämän blogin yksi tarkoitus oli myös jakaa kokemuksiamme muille alueelle matkaa suunniteleville. Reissun saldona oli paljon loistavia kokemuksia, uskomattoman mukavia ihmisiä ja vauhdikkaita tilanteita, joita on melko vaikea kuvailla täysimäärin muille, jotka eivät ole alueella käyneet. Näillä puheilla, jos kiinnostuit alueelle matkustamisesta niin ehdottomasti suosittelemme ja pyydettäessä annamme vinkkejä sekä välillä ehkä pyytämättäkin! Matkailu avartaa!

Jai Mombasaan, vain paiva elamaa

Afrikan matkaajien tie on viennyt jo takaisin Kenian puolelle, Mombasaan. Rinkan pohjalta loytyi kuin loytyikin viela Kenian shillinkeja ja tilillakin oli viela rahaa, joten kavimme ostamassa ensimmaisen luokan liput Rift valley expressin junaan. Tana illalla suuntaamme siis takaisin kohti Nairobia yojunalla, hintaan pitaisi kuulua niin illallinen, aamupala kuin makuupaikatkin. Innostuneina ja jannittyneina odotamme mita tuleman pitaa, eraat matkalla tapaamamme reissarit kehuivat kyseista junamatkaa kovasti. Janna nahda onko toiminta parempaa kuin aina niin luotettavilla Valtion Rautateilla. :)



Darista matkasimme siis tiistaina Tangaan. Ihmetykseksemme bussi lahti aivan taysin ajallaan, ja saavuimme jopa aikatalusta edella perille! Tilanne sentaan tasoittui jatkaessamme Tangasta kohti Mombasaa seuraavana paivana, talloin Tahmeed-yhtion bussi lahti "vain" 1h 45min myohassa. Tanga vaikutti parhaat paivansa nahneelta pikkukaupungilta. Keskustaa halkoi junarata, joka ei kuitenkaan ollut enaan pitkaan aikaan ollut kaytossa. Majapaikkamme oli naurettavan halpa hotelli merinakoalalla, n. 3e per nena sisalsi jopa oman kylphuoneen, tosin viehattavan vihrealla katolla, ovella joka ei menyt kiinni ja omalla kotielaintarhalla. Talsimme illalla Tangan jahtiklubille uimaan ja vietimme muutenkin leppoisaa paivaa voimia keraillen. Yksi paiva tuntui riittavan vallan mainosti Tangaan tutustumiseen, bussia odottaessamme paasimme jopa hieman nakemaan ja kuulemaan paikallisten kylahullujen sielunelamaa.



Vuorokauden verran ehdimme viettaa aikaa Mombasassa, ja on tavallaan kovin tuttua olla taas Keniassa. Heti bussista taksiin paastyamme kuski alkoi laulaa jo viime visiitilla tutuksi tullutta rallatusta - kotoisaa. :) Taalla olemme kuitenkin ensimmaista kertaa saanneet kannoillemme roikkumaan katulapsia, ja kerjalaisia tuntuu olevan enemman kuin aiemmissa paikoissa. Tanaan vierailimme Old Fort Jesuksen linnoituksessa ja katselemme kaihoisasti Intian valtamerta viimeista kertaa talla eraa. Lampoa riittaa, mutta pikkuhiljaa ajatukset alkavat siirtya kohti Suomen syksya.

Viimeistä viikkoa viedään

Hellurei! Dar es Salaamissa ollaan nyt toistamiseen matkan aikana ja tällä kertaa hieman erilaisissa oloissa kuin viimeksi. Keskiluokkaisen tansanialaisperheen majassa elo on vaihtunut Putkosten perheen residenssiin ja omat sängyt, sauna sekä puhtaat pyyhkeet kelpaavat likaisille ja väsyneille matkaajille erinomaisesti.

Kendwan täyden kuun juhlat onnistuivat hyvin akrobaattiesityksen, humalaisten reissaajien, lipevien paikallisten, suomalaisten hoitsujen sekä halpojen juomien siivittämänä. Juhlien jälkeisissä rapsakoissa mutta reippaissa tunnelmissa jatkoimme matkan tekoa siis sunnuntaiaamuna. Ensin minibussilla Kendwalta Stone Towniin, jossa otimme pienet power napit Niemisten luona ja sitten iltapäivän viimeisellä lautalla Dariin. Vaikka edellisen illan ohjelma oli venähtänyt molemmilla aamuun asti niin matkustuspäivä sujui yllättävän helposti eikä matkapahoinvointiakaan näkynyt lukuun ottamatta lautalla meitä vastapuolella istunutta muslimimiestä.

Tänään kävimme Darin keskustassa ihmettelemässä ja matkamuistoja ostamassa eikä kaupungissa kyllä juurikaan enempää nähtävää ole. Afrikkalaisen suurkaupungin hulinaa, järkyttäviä ruuhkia ja raksamiehen kädentaitojen tarpeessa olevia taloja. Huomenna matka jatkuu heti aamusta bussilla Tansanian rannikkoa pitkin pohjoiseen, Tangan kaupunkiin. Bussifirma vaihtuu taas ja seuraavana testissä on Scandinavian Express, jolla ei nimestä huolimatta ole mitään tekemistä skandinaavien kanssa, mutta herättää kuitenkin kotoisen positiivisia ennakkotunnelmia matkaajissa.

Seuraavien päivien aikataulu ja majoitusratkaisut ovat vielä hieman keskustelun aiheena. Kuitenkin Tangasta jatketaan edelleen Kenian puolelle Mombasaan, jossa tarkoituksen on ehtiä ilmeisesti torstai-iltana lähtevään yöjunaan Nairobiin. Hieman alkaa jo tuntua että kotimatkaa tässä tehdään, sillä enää vajaa viikko jäljellä Itä-Afrikan ihmeitä ja sähköpostitkin täyttyvät jo kummasti arjen askareita huutavista posteista. Hakuna matata mielessä (toivottavasti myös kurssien vetäjillä) aiomme kuitenkin nauttia iloisesti vielä viimeisistäkin päivistä. Ohessa jokunen kuva viime viikolta:

Onnelan maanantai Darissa

Liikunnan tarpeessa Sansibarin Kendwalla

Pippurit luonnossa

Paratiisisaaren tunnelmia

Sansibarin paratiisimaisella saarella ollaan vietetty kohta viikon verran aikaa, ja taytyy sanoa etta nama paivat ovat tuntuneet todelliselta lomalta. Alkuviikolla maanantaista torstaihin saimme majoittua Nieminen residencessa jossa kaikki sujui ihanan vaivattomasti eika, kumma kylla ollut kielen kanssa vaikeuksia. ;) Tiistaipaivan vietimme tutustuen saaren historialliseen keskustaan, Stone Towniin. Eksyimme monesti viehattaville kapeille kujille arabialais-intialais-afrikkalaistyylisten talojen lomaan ja kavimme orjaluolissa ja jopa museossa!

Keskiviikkona olimme mausteretkella, eli paasimme nakemaan miten kaikki ne maustehyllyn tutut mausteet kasvavat. Tiesitteko esimerkiksi, etta kaakaopavut eivat oikeasti ole papuja, vaan hedelman siemenia jonka malto on muuten oikein maukasta, itse siemenet eivat tosin kovin hyvia sellaisenaan, Konsta osaa kertoa. :) Maistelimme myos monenlaisia hedelmia ja paasimme ensimmaista kertaa uimaan Intian valtamereen. Illalla olimme syomassa perinteista Swahililaista ruokaa, joka oli todella hyvaa! Paikka oli viehattava, istuimme lattialla tyynyilla ja ruokailuamme saesti paikallinen live musiikki, taarab.

Nyt meilla onkin menossa jo neljas paiva kun paastaan nauttimaan naista ihanan valkoisista hiekkarannoista. Torstaina suuntasimme nimittain saaren pohjoiskarkeen, suomalaisen omistamaan, madventuresissakin mainittuun Kendwa Rocksiin. Majoitumme bandassa, eli puumokissa yhden jenkkipojan kanssa jonka tapasimme bussissa matkalla tanne. Eilen olimme snorklaamassa Mnemban saaren tuntumassa, kaloja oli mielettoman paljon ja monenlaisia. Itse saarelle ei kuitenkaan saanut menna silla se oli yksityinen ja suojeltu, pelkka rantautuminen olisi maksanut 300$! Snorklailun jalkeen lounaaksi tarjoiltiin mantereella rannalla grillattua tonnikalaa, joka oli erinomaista. Aurinko paistoi, ja yksi jos toinenkin sai illalla huomata ihon punottavan.

Tanaan on torstaisen taysikuun kunniaksi taalla kuuluisat Full moon partyt, joten jaamme odottamaan iltaa suurin odotuksin. Huomenna joudumme jattamaan rannalla lohoilyn ja jatkamme matkaa ensin takaisin Stone Towniin ja edelleen Dar es Salaamiin, jossa seuraava majapaikka lienee Paivin ja perheen luona.