Takaisin Nairobin pakokaasuissa neljan raikkaan ja huikean vuoristopaivan jalkeen. Vuoristoretkemme oli siis varattu kaupungilla meidat napanneen sisaanheittajan kautta ja valintamme Sana Highland Expeditions osoittautui kaikin puolin erinomaiseksi niin oppaan, ruokien ja jarjestelyiden puolesta. Aloitimme Mount Kenyan valloitusurakan siis sunnuntaiaamuna matkaamalla matatulla oppaamme kanssa Nanyukiin, josta kyytiin tulivat kokki ja kantomies. Kikuyu-oppaamme Chris oli jarjestanyt henkiloautokyydin Mt. Kenyan kansallispuiston portille (2650m), josta varsinainen valloitus alkoi.
Ensimmaisena paivana kuljettiin helppo yhdeksan kilometrin matka paaasiassa metsan lapi hyvaa tieta pitkin, joskin tuoksusta paatellen hyvinkin tuoreita norsunbasoja sai vaistella toden teolla. Ensimmainen yo vietettiin Old Moses hutissa 3300 metrin korkeudessa ja ilta kului hyvan ruuan merkeissa ja muiden retkeilijoiden kanssa sosialisoidessa. Vaihtoonlahtovinkit kerattiin ranskalaisilta rakennusinsinooreilta.
Toisena paivana aamupala normaalisti auringon noustessa 6.30 ja seitseman jalkeen olimme jo matkalla seuraavalle etapille. Nousimme kuuden tunnin kavelyn aikana 4200 metriin ja reitin varrella ihastutti tammikuussa alueella riehuneen metsapalon tuhkista kasvava jannittava kasvillisuus. Hidastimme nousutahtia ensimmaisesta paivasta pole pole-nopeuteen, silla valilla matkalla oli rankkojakin nousuja. Toinen yo oli todella kylma, mutta onneksi lyhyt koska heratys oli jo yolla puoli kolmelta. Karaistuneille suomalaisille tutussa kirpeassa pakkasyossa lahdimmme Chrisin johdolla valloittamaan vuoren kolmanneksi korkeinta huippua Pt. Lenanaa. Vaikka tahtitaivas loisti kirkkaana, tulivat otsalamput todella tarpeeseen edella menevan kantapaita pimeyden seasta hahmottaessa.
Kolmen tunnin ankaran nousun jalkeen, odotimme hetken huipun tuntumassa ja juuri auringon noustessa taivaanrannasta saavutimme maagisen 4985 metrin korkeuden. Fiilis huipulla oli uskomaton. Hetken huipulla maisemia ihailtuamme, viiltava tuuli yhdistettyna jaatavaan lampotilaan ja nalkaan pakotti meidat kuitenkin laskeutumaan takaisin yopaikkaamme aamupalalle. Huilasimme puolisen tuntia aamupalan jalkeen ja palasimme Old Mosesiin noin neljan tunnin laskeutumisen jalkeen. Siella vietimme viimeisen yon ja tamanaamuinen laskeutuminen takaisin portille olikin jo lasten leikkia. Huipun saavuttamisen ohella retken parhaita hetkia olivat erityisesti iltaiset keskustelut oppaamme kanssa seka kenialainen leppoisa ja iloinen elamantapa, joka parhaiten tuli esille keittion hulinoissa.
Tanaan palasimme takaisin Nairobiin ja tuttuun Wildebeest Campiin, jossa yovymme nyt jo kolmatta kertaa. Ostimme asken bussiliput huomisaamuksi 6.30 Moshiin, Tansanian puolelle ja vaikka yopaikkaa sielta ei ole viela vahvistettu niin molempien toiveissa on, etta viikon jatkunut makuupussiyopyminen voisi vaihtua jo lakanoihin.
Kenia Kuittaa.
2 kommenttia:
Suomi kuittaa, tällä kertaa kuitenkin vaan pistesijoja. Kullat menivät Keniaan.
Kuvia on pällistelty ja tekstiä tavailtu. Näyttää siltä, että huipulla tuulee ja ehkä hieman viluttaa, ainakin opasta.
Mutta lupaamme jatkossa lämpeneviä kelejä!
aalto-infoa hatujambolaisille
-
hienoa kuulla, että varhainen herääminen on kannattanut, vaivannäkö tuli palkituksi ja näkymät ovat ylittäneet odotukset. kannattaisiko aikaista heräämistä kokeilla ns normaalissakin elämäntilanteessa, kokemuksethan voivat olla vaikka miten upeita kuten mt kenia osoitti. erikoinen kuva leijonien lounaasta, paisti näyttää tuoreelta ja nehän poseeraa kuin koulutetut matkailukohteet.
toivotaan matkan jatkuvan suotuisissa merkeissä.
ja sitten konstan toivomia hesarin aalto-uutista:
- 22.8. kerrotaan, että ayyn riitaantunut edustajisto hyväksyi yksimielisesti uudet säännöt, seuraavassa kokouksessa syyskuussa edustajisto valitsee puheenjohtajan ja
- 23.8. uutisessa todetaan, että aalto-opiskelijat riitelivät ensin rahasta, sitten vallasta ja nyt bileistä,
kuulostaako tutulta, kysyy albergan pappa ja jää odottamaan seuraavaa matkakatsausta.
Lähetä kommentti